Haikeutta viimisisestä hallituksen kokouksesta, viimisestä nuorisovaltuuston kokouksesta huomenna tällä porukalla. Jatkuvia toimikuntakokouksia. Nuvan juhlien järjestämistä, Huippukokouksen järjestämistä, Väli-Suomen piirin järjestämistä. Pitkän tauon jälkeen pitäisi taas koulua käydä. Hullun hommaa tämä tälläinen, eikö sitä jo oppis että hiljaa hyvä tulee?
No mutta ei tätä tekisi, ellei tietäisi, että tästä vielä hyötyykin. Koulu nyt on velvollisuus vielä minulle, mutta virallisen nuorisovaltuuston valitseminen on jo kokemus sinällään. Omalla tavallaan myös nautin siitä, että päättäjät pysäyttävät keskellä katua, muistavat nimeni ja haluavat keskustella kanssani jostain mielipidekirjoituksesta tai päätöksestä. Ja vihdoinkin - vihdoinkin! - Jyväskylään saatiin nuorisolautakuntaan kaksi edustajaa nuorisovaltuustosta, meidän aloitteestamme. Tästä tehtiin päätös 26.8. samalla kun päätettiin nuorisovaltuustotoiminnan vakiinnuttamisesta ja nuorisopalvelujen kehittämisestä. Koko kehittämissuunnitelma meinasi mennä päättäjille asti ilman nuorisovaltuuston mielipiteen kysymistä, ennen kuin joku nuorisopalveluissa tajusi, ettei nuoria ole lainkaan kuultu ja meille lyötiin 12 sivua valmiita Power pointteja nenän eteen. Hupsista keikkaa, vähän lisäjobia näin loppua kohti.
Työ ei lopu kesken, mutta nyt meitä on toivottavasti 22 sijasta 40 tätä tekemässä. Toivo on korkealla, kouluissa on otettu hyvin vastaan nuorisovaltuusto ja edustajan valitseminen. Muutamassa paikassa on vielä takkuiltu eikä edustajan demokraattisesti valitseminen ole oikein toteutunut, mutta eipä tämä muutenkaan ole lasten leikkiä. Kuhan ei menis puku päällä toikkaroinniks.
- Katka
maanantai 31. elokuuta 2009
keskiviikko 29. huhtikuuta 2009
Kuinka voin ostaa sinut?
Baarissa kauniin naisen tai miehen sopivalla drinkillä, ehkäpä. Kuinka sitten poliitikassa ostat toisen puolellesi? Jenkeissä sitä kutsutaan lobbaamiseksi, kun joku tarjoaa sinulle rahaa ja kerrot olevasi oikeaa mieltä jostain asiasta. Suomessa taas lobbaat antamalla pinssin rinnuksiin ja kysymällä mitä kuuluu, kai tiedät jo tästä mediän uudesta hankkeestamme. Oli se sitten peräkylän poikien soittojuhlat tai Halme eduskuntaan. Mutta miten, kun saatkin lahjoja?
Osallisuuskoordinaattorimme soitti eilen, myöhästyin bussista ja lopulta loksautin leukani auki. Jyväskylän kaupungin rahat menevät siis Markku Anderssonin palkan lisäksi muistitikkuihin! Jokainen 53 huippukokoukseen osallistuneesta nuoresta (Ja pari aikuistakin, kun niitä jäi yli.) sai 2 gigan muistitikun kaupungintalolta. Kiitos kovasti muistitikuista, niissä lukee hienosti Jyväskylä. Mutta miksi? Koska nuoret on kivoja? Koska nuorisovaltuusto käsitellään kaupunginvaltuustossa 4. tai 11.5. ja pitää etukäteen lievittää pahaa oloa? Toivon mukaan ei. Tikku oli kuitenkin mukava yllätys jokaiselle osallistujalle, mutta mitä tämän takana nyt sitten on.
Osallisuuskoordinaattorimme soitti eilen, myöhästyin bussista ja lopulta loksautin leukani auki. Jyväskylän kaupungin rahat menevät siis Markku Anderssonin palkan lisäksi muistitikkuihin! Jokainen 53 huippukokoukseen osallistuneesta nuoresta (Ja pari aikuistakin, kun niitä jäi yli.) sai 2 gigan muistitikun kaupungintalolta. Kiitos kovasti muistitikuista, niissä lukee hienosti Jyväskylä. Mutta miksi? Koska nuoret on kivoja? Koska nuorisovaltuusto käsitellään kaupunginvaltuustossa 4. tai 11.5. ja pitää etukäteen lievittää pahaa oloa? Toivon mukaan ei. Tikku oli kuitenkin mukava yllätys jokaiselle osallistujalle, mutta mitä tämän takana nyt sitten on.
sunnuntai 12. huhtikuuta 2009
Bet you won't comment
Viime viikkojen aikana olen ihan totaallisen kyllästynyt siihen, etten löydä mistään mitään oikeasti kivaa ja mukavaa blogia, jossa olisi sopivasti poliittista asiaa sekä sitten vähän muutakin. Lähimmäksi pääsee ehkä Maria Morrin blogi, jossa silloin tällöin näkyy kannanottoja ja linkkejä. Muuten olenkin aika urpona saanut selailla, kun ei mistään löydy mitään mielenkiintoista. Paitsi Bronxin peep toe-saappaita.
Ovatko muoti- ja tyyliblogit ainoita, joilla on oikeus sosialisoida blogossfäärissä? Pirun tympääntynyt "0 kommenttia" postauksiin, kun aiheesta likenisi keskustelua ties kuinka moneksi päiväksi. Onko ongelma se, että aiheista ei tiedetä? Juurihan sitä valotettiin ja annettiin mielipiteitä. Ehkä "ihkut kuteet" muodossa "ihkut ajatukset" on vähän tökero, mutta tuskin poliittisella sisällöllä varusteltua blogia nyt niin kovin moni pintaliitäjä glitterhile lukeekaan. Entäs sitten tämä bloggaajien keskenäinen sosialisointi. Kaikki blogit linkkaavat toisiinsa, siis siihen keskenäiseen vajaan 10 piiriin. Boooring, saw this already. Elämää hei vähän tännekin! Politiikassa kuitenkin edetään pitkälti sosiaalisen verkoston avulla ja monien FB-kaverit juoksevat tuhannen likimailla. Olisiko tämä niin hankala juttu sitten oikeasti?
Kevätsiivous on muuten tehty ja kirjahyllyt vihdoinkin saatu tännekin tuotua. Istunkohan liikaa koneen ääressä tekemässä milloin mitäkin, kun muuttaminen on kesken jäänyt?
Ovatko muoti- ja tyyliblogit ainoita, joilla on oikeus sosialisoida blogossfäärissä? Pirun tympääntynyt "0 kommenttia" postauksiin, kun aiheesta likenisi keskustelua ties kuinka moneksi päiväksi. Onko ongelma se, että aiheista ei tiedetä? Juurihan sitä valotettiin ja annettiin mielipiteitä. Ehkä "ihkut kuteet" muodossa "ihkut ajatukset" on vähän tökero, mutta tuskin poliittisella sisällöllä varusteltua blogia nyt niin kovin moni pintaliitäjä glitterhile lukeekaan. Entäs sitten tämä bloggaajien keskenäinen sosialisointi. Kaikki blogit linkkaavat toisiinsa, siis siihen keskenäiseen vajaan 10 piiriin. Boooring, saw this already. Elämää hei vähän tännekin! Politiikassa kuitenkin edetään pitkälti sosiaalisen verkoston avulla ja monien FB-kaverit juoksevat tuhannen likimailla. Olisiko tämä niin hankala juttu sitten oikeasti?
Kevätsiivous on muuten tehty ja kirjahyllyt vihdoinkin saatu tännekin tuotua. Istunkohan liikaa koneen ääressä tekemässä milloin mitäkin, kun muuttaminen on kesken jäänyt?
perjantai 10. huhtikuuta 2009
Me ollaan nuoriso, me ollaan tulevaisuus
Politiikka ei toimi, diktaattori peliin. Kommentti irkissä by 18-vuotias nuori. Ensimmäinen ajatus oli kutakuinkin "taas näitä, jotka ei oo oikeesti ottanu selville miten voi vaikuttaa ja jättävät äänestämättä". No, ei se kyllä sitten ihan niin mennytkään.
Katkeran ulkokuoren alta paljastui pidemmän keskustelun jälkeen noin 30 000 asukkaan kunnassa asuva nuori, jolta kyllä kiinnostusta löytyisi, mutta ei uskoa vaikuttamiseen. Ei varsinkaan, kun oman lukion oppilaskunnan hallitus ja kunnan nuorisovaltuusto tuntuvat kusevat asioita melkein päivätöikseen. Tai eivät varsinaisesti kusevan, mutta kun mitään ei saada aikaiseksi niin kyllähän siinä isommallakin miehellä menee sormi suuhun. Pliis, kertokaa, miten me voitas vakuuttaa päättäjät siitä, et meitä pitää kuunnella ja samal saada tää homma oikeesti toimimaan ihan kympillä?
Katkeran ulkokuoren alta paljastui pidemmän keskustelun jälkeen noin 30 000 asukkaan kunnassa asuva nuori, jolta kyllä kiinnostusta löytyisi, mutta ei uskoa vaikuttamiseen. Ei varsinkaan, kun oman lukion oppilaskunnan hallitus ja kunnan nuorisovaltuusto tuntuvat kusevat asioita melkein päivätöikseen. Tai eivät varsinaisesti kusevan, mutta kun mitään ei saada aikaiseksi niin kyllähän siinä isommallakin miehellä menee sormi suuhun. Pliis, kertokaa, miten me voitas vakuuttaa päättäjät siitä, et meitä pitää kuunnella ja samal saada tää homma oikeesti toimimaan ihan kympillä?
torstai 9. huhtikuuta 2009
Hyvää pääsiäistä tai lomailkaa muuten vaan
Monet ovat eronneet kirkosta, monet ikätoverini ja jopa minä itse odotan suuresti sitä päivää kun vanhemmat suostuvat paperit allekirjoittamaan tai sen saa itse tehdä. Riippumatta siitä, onko kirkosta todella erottu vai ei, yksi syy on se, ettei haluta kuulua johonkin, joka edustaa jotain sellaista, mihin ei itse usko. Tähän samaan sitten sanotaan, että uskonnollisissa juhlissa - joulussa ja pääsiäisessä - ei ole Minulle mitään uskonnollista. Koululaisen suurin toive, lomaa ympäri vuoden!
Joulun alla muutin pois vanhemmiltani ja aattona järjestelin tavaroita täällä huoneessani ja illalla kävin vanhemmilla syömässä sekä osallistumassa pikkuveljen juhlahetkeen, taas kerran nääin paljon lahjoja. Ja minulle ne antoi paistinpannun?
En vieläkään ole saanut kaikkia muuton jälkeen purkamatta jääneitä tavaroita mahtumaan, se onkin ehkä nyt tämän pääsiäisen tehtävä, kevätsiivouksen ohessa. Ihan hyvin voin siivota kämpän lattiasta kattoon, kun toinen kämppis on reissussa ja toinen töissä, onhan tässä lomaa ja tulee huono omatunto ellei jotain tee. Pääsiäisen uskonnollisuudet on taidettu hoitaa virpomisella pikkuveljen kanssa, joka kylläkin oli pukeutunut Harry Potteriksi.
Ei se keneltäkään pois ole, jos joku kirkkoon kuulumaton haluaa osallistua kulutushysteriaan pääsiäisen alla ja syödä kymmenittäin suklaamunia, itse saatan ehkä vieläkin sortua siihen Mignoniin, jota en koskaan lapsena saanut vaan vasta parina viimeisenä vuonna omilla rahoillani.
Toinen yleinen syy eroamiselle on se, että näille uskonnon tunneille ei vain haluta osallistua, jos tarjolla kuitenkin on jossain päin koulua samaan aikaan itselle paremmin soveltuva vaihtoehto. Siihen päivään asti kun täytät 18, saavat vanhempasi päättää, saatko koulussa uskonnon vai ET:n opetusta sillä yksinkertaisella valinnalla, allekirjoittavatko eropaperisi. Kirkkoon kuuluva ei saa jättää osallistumatta uskonnollisiin tapahtumiin, esim. aamunavaukset, joulu- ja pääsiäiskirkot sekä meillä yläasteella kävi esiintymässä gospel-yhtye jostain päin Suomea.
Siinä ei siis ole mitään väärää, että kirkkoon kuuluva ei saa jättää osallistumatta oman uskonsa harjoittamiseen luvallisesti ilman syytä, mutta kun se ei ole monelle se 'oma usko' eikä keinoa erota ole. Sen sijaan voit kyllä 16 täytettyäsi äänestää, onhan se hyvää harjoitusta ja edistysaskel nuorisopolitiikalle. Mutta eroakirkosta.fi totesi jo, että nuorten asema on vähän ristiriitainen.
Milloin, oi milloin, saa 16-vuotias itse erota kun jo äänestääkin saa? Tämän lama-ajan ja kirkkoveron edessä tuskin koskaan. No miten sitten olisi, että lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen siirtyessään saisi valita, ottaako uskonnon vai elämänkatsomustiedon? Tällähän hetkellä se riippuu vähän lukion koosta, opiskelijan naamasta ja opettajan päivästä miten menee. Yleisesti ottaen ei ainakaan pakollisille, mutta valinnaisille taitaa aina päästä. Kunhan on kärsinyt ne pakolliset. Mitkä tosin taitavat yleisen tiedon mukaan olla paljon mielenkiintoisempia kuin nämä yläasteen vastaavat, jotka pahimmillaan aivopesua muistuttavat.
Joulun alla muutin pois vanhemmiltani ja aattona järjestelin tavaroita täällä huoneessani ja illalla kävin vanhemmilla syömässä sekä osallistumassa pikkuveljen juhlahetkeen, taas kerran nääin paljon lahjoja. Ja minulle ne antoi paistinpannun?
En vieläkään ole saanut kaikkia muuton jälkeen purkamatta jääneitä tavaroita mahtumaan, se onkin ehkä nyt tämän pääsiäisen tehtävä, kevätsiivouksen ohessa. Ihan hyvin voin siivota kämpän lattiasta kattoon, kun toinen kämppis on reissussa ja toinen töissä, onhan tässä lomaa ja tulee huono omatunto ellei jotain tee. Pääsiäisen uskonnollisuudet on taidettu hoitaa virpomisella pikkuveljen kanssa, joka kylläkin oli pukeutunut Harry Potteriksi.
Ei se keneltäkään pois ole, jos joku kirkkoon kuulumaton haluaa osallistua kulutushysteriaan pääsiäisen alla ja syödä kymmenittäin suklaamunia, itse saatan ehkä vieläkin sortua siihen Mignoniin, jota en koskaan lapsena saanut vaan vasta parina viimeisenä vuonna omilla rahoillani.
Toinen yleinen syy eroamiselle on se, että näille uskonnon tunneille ei vain haluta osallistua, jos tarjolla kuitenkin on jossain päin koulua samaan aikaan itselle paremmin soveltuva vaihtoehto. Siihen päivään asti kun täytät 18, saavat vanhempasi päättää, saatko koulussa uskonnon vai ET:n opetusta sillä yksinkertaisella valinnalla, allekirjoittavatko eropaperisi. Kirkkoon kuuluva ei saa jättää osallistumatta uskonnollisiin tapahtumiin, esim. aamunavaukset, joulu- ja pääsiäiskirkot sekä meillä yläasteella kävi esiintymässä gospel-yhtye jostain päin Suomea.
Siinä ei siis ole mitään väärää, että kirkkoon kuuluva ei saa jättää osallistumatta oman uskonsa harjoittamiseen luvallisesti ilman syytä, mutta kun se ei ole monelle se 'oma usko' eikä keinoa erota ole. Sen sijaan voit kyllä 16 täytettyäsi äänestää, onhan se hyvää harjoitusta ja edistysaskel nuorisopolitiikalle. Mutta eroakirkosta.fi totesi jo, että nuorten asema on vähän ristiriitainen.
Milloin, oi milloin, saa 16-vuotias itse erota kun jo äänestääkin saa? Tämän lama-ajan ja kirkkoveron edessä tuskin koskaan. No miten sitten olisi, että lukioon tai ammatilliseen oppilaitokseen siirtyessään saisi valita, ottaako uskonnon vai elämänkatsomustiedon? Tällähän hetkellä se riippuu vähän lukion koosta, opiskelijan naamasta ja opettajan päivästä miten menee. Yleisesti ottaen ei ainakaan pakollisille, mutta valinnaisille taitaa aina päästä. Kunhan on kärsinyt ne pakolliset. Mitkä tosin taitavat yleisen tiedon mukaan olla paljon mielenkiintoisempia kuin nämä yläasteen vastaavat, jotka pahimmillaan aivopesua muistuttavat.
tiistai 7. huhtikuuta 2009
Kaksin aina kaunihimpi
Teetä, läppäri sopivalle kirjoitusetäisyydelle, kynä ja paperia, puhelin täydessä latauksessa. Ja sitten lähtee.
Muutamalla yrityksellä eri numeroihin kukaan ei vastaa. Numeroni ei pitäisi olla mustalla listalla, en tietääkseni tunne ketään näistä ihmisistä ennestään.
Ensimmäinen voitto tulee Joutsan kunnasta, josta soitetaan takaisin. Parin päivän sisällä pitäisi sähköpostista löytyä nuorisovaltuuston yhteystiedot.
Seuraava voitto olikin jo vähän isompi, Saarijärvelle soittamalla tavoitti myös nuorisovaltuuston puheenjohtajan samalla kertaa. Mikäs sen parempaa. Ehkä se, että heillä on ylihuomenna kokous? Tai se, että löytyi vielä yksi kunta, jossa on aktiivista vaikuttamista? Nuva ry:n listoilla tässä kunnassa kun ei mukamas toimintaa ollut.
Niin, tässähän siis piiriä oltaisiin perustamassa. Väli-Suomen piiriä. Länsirannikolle ja Keski-Suomeen. Väli-Suomen piiriä. Vieläkään ole tottunut tuohon nimeen..
Nämä Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa aiheuttavat suurenkin ongelman ehkä vähän yli-innostuneelle ja tylsistyneelle tytölle. Piiristä kaksikielinen? Asiakirjat on olemassa jo suomeksi.. Tieto on tällä hetkellä, että piirin alueella on 7 pääasiassa ruotsinkielistä kuntaa. Hmm, hmm. Nuva ry:kin pyrkii kaksikielisyyteen, tai siis jäsenistö yrittää pyrkiä, mutta hallitus on vähän harannut tätä vastaan. "Se ei ole budjetissa ja se on kallista." Myönnytykseksi kuitenkin tuli vuoden ajalle mahdollisuuksien selvittäminen. Eli onkohan tämän tunnelin päässä valoa? Pietarsaarelaiset olivat kuitenkin -07 huipputapaamisen aktiivisimpia. Ehkäpä juuri kyseiset pietarsaarelaiset olisivat jääneet pysyväksi Nuva ry-aktiiveiksi ja kaksikielisyyden puolestapuhujaksi, jos tuossa kokouksessa olisi enemmän annettu periksi. Olihan se kuitenkin melkeinpä eniten puhututtanut aihe. Jopa seuraavana vuonna asia oli monta kertaa pöydällä.
Kaksikielisen maan asukkaiksi ja nuoriksi, joiden pitäisi tuoda vaikuttamiseen uusia tuulia taitaa kaksikielisyys olla aika suuri kynnys. Jos partiolaisetkin siihen kykenee, niin kai sitä nyt pitäisi parin tulevaisuuden toivonkin. Tai ehkä ei vielä olla valmiita luopumaan siitä ikiomasta virkamiesruotsista, mutta pakkoruotsista kylläkin.
Muutamalla yrityksellä eri numeroihin kukaan ei vastaa. Numeroni ei pitäisi olla mustalla listalla, en tietääkseni tunne ketään näistä ihmisistä ennestään.
Ensimmäinen voitto tulee Joutsan kunnasta, josta soitetaan takaisin. Parin päivän sisällä pitäisi sähköpostista löytyä nuorisovaltuuston yhteystiedot.
Seuraava voitto olikin jo vähän isompi, Saarijärvelle soittamalla tavoitti myös nuorisovaltuuston puheenjohtajan samalla kertaa. Mikäs sen parempaa. Ehkä se, että heillä on ylihuomenna kokous? Tai se, että löytyi vielä yksi kunta, jossa on aktiivista vaikuttamista? Nuva ry:n listoilla tässä kunnassa kun ei mukamas toimintaa ollut.
Niin, tässähän siis piiriä oltaisiin perustamassa. Väli-Suomen piiriä. Länsirannikolle ja Keski-Suomeen. Väli-Suomen piiriä. Vieläkään ole tottunut tuohon nimeen..
Nämä Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa aiheuttavat suurenkin ongelman ehkä vähän yli-innostuneelle ja tylsistyneelle tytölle. Piiristä kaksikielinen? Asiakirjat on olemassa jo suomeksi.. Tieto on tällä hetkellä, että piirin alueella on 7 pääasiassa ruotsinkielistä kuntaa. Hmm, hmm. Nuva ry:kin pyrkii kaksikielisyyteen, tai siis jäsenistö yrittää pyrkiä, mutta hallitus on vähän harannut tätä vastaan. "Se ei ole budjetissa ja se on kallista." Myönnytykseksi kuitenkin tuli vuoden ajalle mahdollisuuksien selvittäminen. Eli onkohan tämän tunnelin päässä valoa? Pietarsaarelaiset olivat kuitenkin -07 huipputapaamisen aktiivisimpia. Ehkäpä juuri kyseiset pietarsaarelaiset olisivat jääneet pysyväksi Nuva ry-aktiiveiksi ja kaksikielisyyden puolestapuhujaksi, jos tuossa kokouksessa olisi enemmän annettu periksi. Olihan se kuitenkin melkeinpä eniten puhututtanut aihe. Jopa seuraavana vuonna asia oli monta kertaa pöydällä.
Kaksikielisen maan asukkaiksi ja nuoriksi, joiden pitäisi tuoda vaikuttamiseen uusia tuulia taitaa kaksikielisyys olla aika suuri kynnys. Jos partiolaisetkin siihen kykenee, niin kai sitä nyt pitäisi parin tulevaisuuden toivonkin. Tai ehkä ei vielä olla valmiita luopumaan siitä ikiomasta virkamiesruotsista, mutta pakkoruotsista kylläkin.
Alku jollekin hienolle?
No nyt mä sit tein sen. Ensimmäisen kerran varmaan tuossa vuosi sitten joku sanonut "sun pitäs perustaa poliittinen blogi!" tai jotain vastaavaa. Siitä astihan tätä on mietitty, pyöritelty ja pari kertaa pistetty alkuun ja todettu että ei vielä. Ehkä nytten, kun ikääkin on jo vähän enemmän ja kokemustakin voisi olla jo jotain sanottavaa?
Ensimmäisiä ongelmiahan oli se, että minkälainen blogi se sitten on se 'minun' blogini. Aikuisten (joita tyhmiksi aikuisiksikin välillä huumorilla tituuleeraan, yleensä kun päättäjistä puhutaan) blogit joihin politiikkaa suolletaan ovat aika kapulakieltä ja oikeastaan sitten täynnä sitä itseään, nimittäin pelkkää asiaa. Varmasti ulkoministeri Stubbille sopii lyhyet kuvaukset työpäivistä blogin sisällöksi sekä välillä pieniä kertomuksia ja sattumuksia jostain muustakin. Unohtamatta kommenttiboksissa tapahtuvaa hirveää valituskuoroa kun on kaikki pielessä, lähtien Stubbin kolumnien pokkariversion hinnasta.
Toinen esimerkki "aikuistenblogista" olisi sitten kai Jaakko Selinin blogi, joka on vähän kuin tiedotuskanava. Entisen Jyväskylän Nuorten Foorumin tiedotteita siellä näkyi (Törmäsin niihin kun googlettelin nimeäni, häpeän tunnustaa.) sekä nykyisin sitten vähän juhlintaa siitä, että nuorisolautakunta esittää nuorisovaltuuston esittämistä Jyväskylään. Hei haloo, mihin jäi se, että me nuoret täältä väliaikaisesta nuorisovaltuustosta tehtiin se pohjaesitys niille, mihin ne teki tasan yhden muutoksen? Ja sekin oli ammattikoulun edustajien paikkojen lisääminen. Nuorten asioiden aktiivisen tiedottamisen lisäksi (Mistä kyllä kaikki kunnia ja kiitos Selinille, pitkään olet nuorten puolesta Jyväskylässä lippua liehuttanut, vaikka kuulemma ootkin vähän pelottava ja ihmeellinen mies.) blogissa näkyy muitakin tiedotteita paljon. Mullahan on tiedotusblogi jo toisaalla, en mä tällästä haluu toista.
Nuorten tyyli tuntuu olevan sitten sitä, että kirjotellaan omasta elämästä siinä sivussa vähän pintaraapasun muodossa. Otetaas nyt esimerkiksi sitten vaikka NUVA ry:n oma Sini Korpinen. Millon on hämähäkki ja millon mitkäkin Kokoomusnuorten bailut, mut juttua niistäkin riittää. Enemmän kuitenkin täällä pysytään asiassa ja tätähän on jo huomattavasti kiinnostavampaa lukea kuin Stubbin kertomuksia, jotka menee pikakelauksella ehkä silloin tällöin. Sini ei pysy pelkästään omalla kentällä ja kertoile, kuinka se nytten on ihan kauheata, että nuoret ei saa valita nallekarkkiensa väriä, vaan fanittaa Paavia oikeinkin suuresti. Eli siis aiheestakin saa poiketa. Asia selvä. Päätös on tehty.
Nuijaa en onneksi omista enkä harrasta mustekynän kopauttelua, mutta näistä kolmesta esimerkistä taidan todeta, että on se Sini sittenkin ihan kiva kaveri ja lähteä pinkillä viitoitetulle tielle.
Ensimmäisiä ongelmiahan oli se, että minkälainen blogi se sitten on se 'minun' blogini. Aikuisten (joita tyhmiksi aikuisiksikin välillä huumorilla tituuleeraan, yleensä kun päättäjistä puhutaan) blogit joihin politiikkaa suolletaan ovat aika kapulakieltä ja oikeastaan sitten täynnä sitä itseään, nimittäin pelkkää asiaa. Varmasti ulkoministeri Stubbille sopii lyhyet kuvaukset työpäivistä blogin sisällöksi sekä välillä pieniä kertomuksia ja sattumuksia jostain muustakin. Unohtamatta kommenttiboksissa tapahtuvaa hirveää valituskuoroa kun on kaikki pielessä, lähtien Stubbin kolumnien pokkariversion hinnasta.
Toinen esimerkki "aikuistenblogista" olisi sitten kai Jaakko Selinin blogi, joka on vähän kuin tiedotuskanava. Entisen Jyväskylän Nuorten Foorumin tiedotteita siellä näkyi (Törmäsin niihin kun googlettelin nimeäni, häpeän tunnustaa.) sekä nykyisin sitten vähän juhlintaa siitä, että nuorisolautakunta esittää nuorisovaltuuston esittämistä Jyväskylään. Hei haloo, mihin jäi se, että me nuoret täältä väliaikaisesta nuorisovaltuustosta tehtiin se pohjaesitys niille, mihin ne teki tasan yhden muutoksen? Ja sekin oli ammattikoulun edustajien paikkojen lisääminen. Nuorten asioiden aktiivisen tiedottamisen lisäksi (Mistä kyllä kaikki kunnia ja kiitos Selinille, pitkään olet nuorten puolesta Jyväskylässä lippua liehuttanut, vaikka kuulemma ootkin vähän pelottava ja ihmeellinen mies.) blogissa näkyy muitakin tiedotteita paljon. Mullahan on tiedotusblogi jo toisaalla, en mä tällästä haluu toista.
Nuorten tyyli tuntuu olevan sitten sitä, että kirjotellaan omasta elämästä siinä sivussa vähän pintaraapasun muodossa. Otetaas nyt esimerkiksi sitten vaikka NUVA ry:n oma Sini Korpinen. Millon on hämähäkki ja millon mitkäkin Kokoomusnuorten bailut, mut juttua niistäkin riittää. Enemmän kuitenkin täällä pysytään asiassa ja tätähän on jo huomattavasti kiinnostavampaa lukea kuin Stubbin kertomuksia, jotka menee pikakelauksella ehkä silloin tällöin. Sini ei pysy pelkästään omalla kentällä ja kertoile, kuinka se nytten on ihan kauheata, että nuoret ei saa valita nallekarkkiensa väriä, vaan fanittaa Paavia oikeinkin suuresti. Eli siis aiheestakin saa poiketa. Asia selvä. Päätös on tehty.
Nuijaa en onneksi omista enkä harrasta mustekynän kopauttelua, mutta näistä kolmesta esimerkistä taidan todeta, että on se Sini sittenkin ihan kiva kaveri ja lähteä pinkillä viitoitetulle tielle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)