tiistai 7. huhtikuuta 2009

Kaksin aina kaunihimpi

Teetä, läppäri sopivalle kirjoitusetäisyydelle, kynä ja paperia, puhelin täydessä latauksessa. Ja sitten lähtee.

Muutamalla yrityksellä eri numeroihin kukaan ei vastaa. Numeroni ei pitäisi olla mustalla listalla, en tietääkseni tunne ketään näistä ihmisistä ennestään.

Ensimmäinen voitto tulee Joutsan kunnasta, josta soitetaan takaisin. Parin päivän sisällä pitäisi sähköpostista löytyä nuorisovaltuuston yhteystiedot.

Seuraava voitto olikin jo vähän isompi, Saarijärvelle soittamalla tavoitti myös nuorisovaltuuston puheenjohtajan samalla kertaa. Mikäs sen parempaa. Ehkä se, että heillä on ylihuomenna kokous? Tai se, että löytyi vielä yksi kunta, jossa on aktiivista vaikuttamista? Nuva ry:n listoilla tässä kunnassa kun ei mukamas toimintaa ollut.

Niin, tässähän siis piiriä oltaisiin perustamassa. Väli-Suomen piiriä. Länsirannikolle ja Keski-Suomeen. Väli-Suomen piiriä. Vieläkään ole tottunut tuohon nimeen..

Nämä Pohjanmaa, Etelä- ja Keski-Pohjanmaa aiheuttavat suurenkin ongelman ehkä vähän yli-innostuneelle ja tylsistyneelle tytölle. Piiristä kaksikielinen? Asiakirjat on olemassa jo suomeksi.. Tieto on tällä hetkellä, että piirin alueella on 7 pääasiassa ruotsinkielistä kuntaa. Hmm, hmm. Nuva ry:kin pyrkii kaksikielisyyteen, tai siis jäsenistö yrittää pyrkiä, mutta hallitus on vähän harannut tätä vastaan. "Se ei ole budjetissa ja se on kallista." Myönnytykseksi kuitenkin tuli vuoden ajalle mahdollisuuksien selvittäminen. Eli onkohan tämän tunnelin päässä valoa? Pietarsaarelaiset olivat kuitenkin -07 huipputapaamisen aktiivisimpia. Ehkäpä juuri kyseiset pietarsaarelaiset olisivat jääneet pysyväksi Nuva ry-aktiiveiksi ja kaksikielisyyden puolestapuhujaksi, jos tuossa kokouksessa olisi enemmän annettu periksi. Olihan se kuitenkin melkeinpä eniten puhututtanut aihe. Jopa seuraavana vuonna asia oli monta kertaa pöydällä.

Kaksikielisen maan asukkaiksi ja nuoriksi, joiden pitäisi tuoda vaikuttamiseen uusia tuulia taitaa kaksikielisyys olla aika suuri kynnys. Jos partiolaisetkin siihen kykenee, niin kai sitä nyt pitäisi parin tulevaisuuden toivonkin. Tai ehkä ei vielä olla valmiita luopumaan siitä ikiomasta virkamiesruotsista, mutta pakkoruotsista kylläkin.

1 kommentti:

  1. Hei,

    Minusta on väärin sanoa, että ainoastaan jäsenistö pyrkisi kaksikielisyyteen. Tänä vuonna molemmissa jäsenlehdissä on ollut sekä suomen- että ruotsinkielisiä juttuja, samoin nettisivuillamme. Tätä linjaa jatketaan varmasti vastakin, vaikka PRH:ssa meitä ei olisi kaksikielisenä rekisteröitykään.

    Totuus on se, mitä olemme liittokokouksessa ja tilaisuuksissamme puhuneet: Kääntäminen on kallista. Emme me ilkeyttämme tai laiskuuttamme ole sääntömuutosta hallituksessa ja keskustoimistolla vastustaneet, vaan aidosti resurssien vuoksi. Jos haluamme olla kaksikielinen järjestö, tietty osa asiakirjoista on vaan kertakaikkiaan tehtävä ruotsiksi. Tämä kysyy resursseja. Ei mitään rakettitiedettä siis, tämä rahojen kanssa laskeminen.

    Terkuin,

    Sini

    VastaaPoista