Alku jollekin hienolle?

No nyt mä sit tein sen. Ensimmäisen kerran varmaan tuossa vuosi sitten joku sanonut "sun pitäs perustaa poliittinen blogi!" tai jotain vastaavaa. Siitä astihan tätä on mietitty, pyöritelty ja pari kertaa pistetty alkuun ja todettu että ei vielä. Ehkä nytten, kun ikääkin on jo vähän enemmän ja kokemustakin voisi olla jo jotain sanottavaa?

Ensimmäisiä ongelmiahan oli se, että minkälainen blogi se sitten on se 'minun' blogini. Aikuisten (joita tyhmiksi aikuisiksikin välillä huumorilla tituuleeraan, yleensä kun päättäjistä puhutaan) blogit joihin politiikkaa suolletaan ovat aika kapulakieltä ja oikeastaan sitten täynnä sitä itseään, nimittäin pelkkää asiaa. Varmasti ulkoministeri Stubbille sopii lyhyet kuvaukset työpäivistä blogin sisällöksi sekä välillä pieniä kertomuksia ja sattumuksia jostain muustakin. Unohtamatta kommenttiboksissa tapahtuvaa hirveää valituskuoroa kun on kaikki pielessä, lähtien Stubbin kolumnien pokkariversion hinnasta.

Toinen esimerkki "aikuistenblogista" olisi sitten kai Jaakko Selinin blogi, joka on vähän kuin tiedotuskanava. Entisen Jyväskylän Nuorten Foorumin tiedotteita siellä näkyi (Törmäsin niihin kun googlettelin nimeäni, häpeän tunnustaa.) sekä nykyisin sitten vähän juhlintaa siitä, että nuorisolautakunta esittää nuorisovaltuuston esittämistä Jyväskylään. Hei haloo, mihin jäi se, että me nuoret täältä väliaikaisesta nuorisovaltuustosta tehtiin se pohjaesitys niille, mihin ne teki tasan yhden muutoksen? Ja sekin oli ammattikoulun edustajien paikkojen lisääminen. Nuorten asioiden aktiivisen tiedottamisen lisäksi (Mistä kyllä kaikki kunnia ja kiitos Selinille, pitkään olet nuorten puolesta Jyväskylässä lippua liehuttanut, vaikka kuulemma ootkin vähän pelottava ja ihmeellinen mies.) blogissa näkyy muitakin tiedotteita paljon. Mullahan on tiedotusblogi jo toisaalla, en mä tällästä haluu toista.

Nuorten tyyli tuntuu olevan sitten sitä, että kirjotellaan omasta elämästä siinä sivussa vähän pintaraapasun muodossa. Otetaas nyt esimerkiksi sitten vaikka NUVA ry:n oma Sini Korpinen. Millon on hämähäkki ja millon mitkäkin Kokoomusnuorten bailut, mut juttua niistäkin riittää. Enemmän kuitenkin täällä pysytään asiassa ja tätähän on jo huomattavasti kiinnostavampaa lukea kuin Stubbin kertomuksia, jotka menee pikakelauksella ehkä silloin tällöin. Sini ei pysy pelkästään omalla kentällä ja kertoile, kuinka se nytten on ihan kauheata, että nuoret ei saa valita nallekarkkiensa väriä, vaan fanittaa Paavia oikeinkin suuresti. Eli siis aiheestakin saa poiketa. Asia selvä. Päätös on tehty.

Nuijaa en onneksi omista enkä harrasta mustekynän kopauttelua, mutta näistä kolmesta esimerkistä taidan todeta, että on se Sini sittenkin ihan kiva kaveri ja lähteä pinkillä viitoitetulle tielle.